Tiistai.

Pois unimaasta ja sielunkirjat kiinni!
Vain puoliksi olemassa,
kahvikuppi kädessä, sanomat edessä.
Ulos, huurteiseen maahan.
Ja kylmässä
unieni solmut alkavat
vihdoinkin avautua.

Kylmä, valkoinen lumi.
Epäröivä askel kohti pimeää.
Leikittelevä tuuli; ottaa ja antaa.

Kiedon lämmön tiukemmin ympärilleni,
jään yksin uneen.
Sulanut lumihiutale valuu pitkin
poskeani;
on eksynyt tuttuun paikkaan.

Päivä on puolessa
ennen kuin
unet vapauttavat minut.