lauantai 5. toukokuuta 2012

Näkymätön osa.

Minussa on pala sellaista, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt.

Loputtomasti
yritän,
puhua,
kertoa,
mutta sitä sisäisintä ja tärkeintä osaa
itsessäni en osaa
tai uskalla paljastaa.

- Kaikkea ei tarvitse tietää!
- Kaikkea ei tarvitse antaa pois!

Jotenkin toivottomasti tiedän, että juuri tuo pala,
mitä en paljasta,
saisi ihmiset rakastamaan minua.

Kuinka olla
ja tulla
niin rohkeaksi,
ettei kätke olennaista osaa itsestään?

Suojellessaan omaa herkkyyttään
rakentaa samalla muuria
itsensä ja muun maailman välille.

- Meillä jokaisella on monta roolia!

Minä haluaisin kuitenkin
joskus

tuntea,
että minä olen tässä,
yksin, paljaana,
ilman rooleja,

ja minut voi nähdä.