Päivä.

Olen vankina päivään,
jota en halua muistaa.

Suljettu sen päivän sisälle.
Tai se päivä on suljettu minuun.

Hidastettuna kuin dvd-laitteen hitain play-asetus.
Kuva kuvalta.
Hetki hetkeltä.
Mahdotonta painaa pause-nappulaa.

Koska olen katsellut tätä päivää jo kaksitoista vuotta, tiedän mitä tapahtuu.
Silti olen pakotettu etenemään hitaasti: kuva kuvalta.
Kohti surua.

Samassa tunnetilassa.
Hiljaista.
Yksinäistä.
Huutoa.
Kipua.

On mahdotonta pukea sanoiksi sitä päivää,
jolloin sinä kuolit.