perjantai 13. toukokuuta 2011

Suru.

Suru tuntuu kipuna kehossani.
Välillä se asustaa vatsassani,
sitten rinnassani,
pian ohimoissani.
Suru asettuu sisälleni.
Enkä voi hengittää.
Silmissä sumenee,
korvissa soi hiljaisuus.

Vatsassa.
Sydämessä.
Päässä.
Silmissä.
Olen raskas.
Kipeä.
Jähmeä.
Kiveä ja nestettä.
Rikki.
Lukossa ja auki.
Hukassa.
Yksin. Yhdessä. Yksin. Yhdessä. Yksin.
Huudan, vaikenen, huudan, vaikenen.
Hiljaista, silloin kun kaipaan ääniä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti