lauantai 4. maaliskuuta 2017

Toivoa ja pelkoa

Sinä olet.
Useimmiten minä pelkään.
Menettämistä.
Irrationaalisia asioita.
Maailman julmuutta.
Toisinaan en pelkää.

Koko ajan toivon.
Useimmiten myös uskon.
Sinä olet.
En halua
tartuttaa 
sinuun 
pelkojani.

Sinusta tulee
rohkea.
Minua rohkeampi.
Niin toivon.

Rakastan.
Enemmän
kuin 
osaan 
edes 
kertoa.

En voi joskus uskoa
onneani.
Minulla 
on
kunnia
tulla
sinun
äidiksesi.

Sinä ole minussa.
Mutta sinä
olet 
jo nyt 
oma itsesi.

Kiitos, että olet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti